sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Me eriydytään kauemmas joka hetki. 
Ja se on vaan musta kiinni.
Tuntuu etten osaa enää välittää,
ei oo mitään mistä kiinni pitää. 

En löydä enää yhteistä säveltä,
meidän sielunpiano ei oo vireessä. 
Tunnenko sua enää ollenkaan?
Tuntuis etten haluis tunteekkaan. 
Meissä ei taida olla enää mitään samaa,
mä juoksen kauemmas,
ajatko sä ees takaa ? 

Pelkään tuttua muukalaista,
tää sattuu ja on ihan erilaista. 
Sä väität olevas jotain uutta,
miehet vaihtuu,
mäki ootan uutta kuuta. 

Sun uusi elämä on kirkasta,
mä tajuun miten se on parasta.
En taida sopii siihen elämään,
mua pelottaa.
mut ei pelko kuulu tännekkään.

Koita ymmärtää.

T. riimiseppo 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti