sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Älkää Lukeko

Eilen illalla pääni kiehui postaus ideoita. Oikeastaan se vaan kiehui. Ajattelin, että olisin voinut kirjoittaa ihmisten kummallisista paskan puhumisaiheista. Omalle kohdalle sattunut jotain hyvin törkeää ja kaikinpuolin kummallista selän takana valittamista. Hauskinta kuitenkin on, kun sanotaan "tuu sanomaan suoraan jos on jotain!" ja sitten kuitenkaan itse ei voida olla suorapuheisia. Outoa. Outoa, mutta ihmismäistä.

Tänään olotila on ollut toinen. Tietynlainen laiskuus on vaivannut mieltäni. Sain kuitenkin hoidettua ne tärkeimmät. Löhöäminen ja sotku ovat olleet sunnuntain avainsanat. Myös aivojen uneliaisuus on yksi. Mutta olotila on aika kepeä. Tuntuu mukavalta, kun on oikeasti jotain menoa tälle päivälle. Tuntuu siis kepeältä.

En ole edes miettinyt mitään. Tai vaan itsenäisyyspäiväjuhlia. Mutten oikeastaan muuta. Olen myös tarkkaillut omaa käyttäytymistäni, jopa ehkä liikaakin. Mutta aivojen uneliaisuuden takia olen ollut ajattelematon ja hölmö. Tänäänkään en osannut keittää kananmunia. Niinkuin se olisi vaikeaakin.

Tällä tekstillä ei ole mitään järkeä (ja tuo on varmaan eniten blogissani käyttämäni lause.) Jos olet ihmeellisyyksissäsi eksynyt näinkin pitkälle, nostan hattua. Nielet lauseita ja saatat miettiä mitä ihmettä tämä koko teksti tarkoittanee. Nauran veristä naurua, koska siltä tuntuu. Nauru tuntuu välillä vereltä, etenkin lattialla katolle kikattamisen pelottavilla hetkillä. Mutta nauran, koska tällä ei ollut mitään tarkoitusta. Tämä ei ole edes mikään teksti. Kuulumisia, päiväkirjapostauksia, sitä tämä on.

Olen päässyt yli vastoinkäymisistäni, joita koin vähän aikaa sitten. Niitä oli monia, osa omassa henkisessä jaksamisessa. Mutta nyt olen osaltani uudesti syntynyt. Nauran. Mutta näen silti unia, joilla ei ole kuin pahoja muistoja korokkeella. Niillä unilla on varmaan muistuttaa, että joskus sattuu.

En oikeasti ole kovin rennolla tuulella. Kauhea kiire ja paine pukkaa olkapäillä. Väsymys laahaa kantapäillä ja keho on kuin 6000 vuotta sitten rakennettu kirkko. Hauras.

En tiedä mitä hittoa selitän, mutta miksi englanninkieliselle asetukselle asettamani koe oikolukee Nauru sanan hyväksyttäväksi ?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti