perjantai 13. huhtikuuta 2012

Ensi-ilta kaaos!

Kello on 11.09. Olen juuri lopettanut sähköpostiini lähetettyjen palautteiden ja muistisääntöjen lukemisen. Mieleni on suoraan sanottuna epätoivon vallassa. Vielä eiliseen asti kuvittelin ihan hyvää hyvyyttäni, että olemme hyvällä mallilla. Eilinen kuitenkin löi tosiasiat päin näköä ja rintaan kipusi korventava tuska ensi-illasta. Pärjäämmekö, onnistummeko? Menetän jo yöuniani tämän takia. Olemme niin kesken.
Meidän kaikkien tulisi tunnistaa se tosiasia, että tämä kaikki vaatii hirvittävästi työtä. Silti tärkeät harjoitukset tuntuvat olevan helposti pois huitaistavissa.

Kuitenkin, jos jotkut harvat ulkopuoliset sattuvat lukemaan, voin sivistää hieman tästä suuresta jännityksen kohteesta. Tasan viikon päästä Rantasalmen nuorisoteatterin ns. järjestämä musikaali The Sound Of Music esitetään ensimmäistä kertaa. Eli sanoen sen puolet yksinkertaisemmin, meillä on ensi-ilta! Tässä vaiheessa homman luultavasti pitäisi vaikuttaa jo suht. varmalta. Ainekin omalta osalta tuntuu, että olen ihan kesken ja osa kohtauksista on yhtä sekamelskaa! Tähän vielä lisätäkseni, tuntuu etten todellakaan tee yhtään mitään oikein. Voimme olettaa, että teen kaiken ihan ok:sti, mutta kun en saa positiivista enkä negatiivista palautetta. Saan vaan outoja ohjeita, joista pitäisi vetää täkyjä. Hankalaa.

Toinen, hieman vähäpätöisempi, ongelma tämän suuren ongelman vierellä, on ensi-ilta bileet. Eilen toivottavasti  saimme ensi-ilta bileiden siemenen itämään. On jokseenkin vaikea kuvitella tätäkään prokkista ilman enskari bileitä! Joten olen kovasti tivannut ihmisiltä bileistä. Tähän mennessä kaikki ovat nyökytelleet ja ajatelleet jotain muuta, kunnes eilen pelastava Essi R. laittoi homman ehkä jopa alulle. Tottakai tämä on turhakin ongelma, mutta miettikää nyt kaikki. Ne on oltava!

Eli tiivistettynä: Kiirettä piisaa. Tähän kaikkeen voidaan lisätä vielä kurkkutauti epidemiat. Itse en saanut edes puhua ensimmäisissä valmistavissa, eilen (toisissa valmistavissa) sain puhua ja tänään toivonmukaan jo laulaa. Tuntuu tökeröltä olla laulamatta, saatikkaan puhumatta! Täytyy kuitenkin kiittää luojaa siitä, että sairastan nyt, enkä viikon päästä. Vastanäyttelijäni, toinen päänäyttelijä sairastui samaan syssyyn mun kanssa. Sille tuli ihan kuumeen kanssa ja todettiin tauti, johon lääkkeet ei auta. Nyt olen alkanut kuulla pieniä valituksia kurkkukivuista ja olen tämänkin osalta huolissani. Odotan ehkä jopa innoissani, kuka murtaa jalkansa.




Molemmat kuvat ovat Merja Turusen ottamia ja löytyvät mm. Rantasalmen nuorisoteatterin facebook sivuilta.

"Maria.... Maria Rainer."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti